Loppukesän kuulumisia

Moi taas!

Niin se vaan kesä lähenee loppuaan, vaikka lämmintä onkin onneksi vielä piisannut. On tähän ensimmäiseen kesään paljon mahtunutkin, monessa olen ollut mukana. Ja kaiken tohinan keskellä olen jaksanut olla oma tyytyväinen ja iloinen itseni. :)





Vaunulenkeillä ollaan käyty Mette-koiran kanssa ahkerasti. Mette kulkee nätisti vaunujen vieressä kun minä sitä komennan. Ja jos minä lenkin ainana nukahdan, niin Mette jää minua kotipihalla vaunujen viereen vahtimaan vaikka äiti koittaa sitä sisään houkutella.


Kuukauden verran maistelin perunaa eri lisukkeilla, maissisoseesta tykkäsin myös kovasti, lisäksi monenlaisia makuelämyksiä sain hedelmistä ja marjoista. Nyt aloitin syömään iltaisin kaurapuuroakin hedelmäsoseen kera. Ja kuten ilmeestä voi päätellä, on syöminen tosiaan jo paljon hauskempaa puuhaa kuin aluksi. Paha mieli tulee lähinnä siitä, ettei minulle vielä anneta soseita ja puuroa niin paljon kuin haluaisin, maito on kuulemma vielä pääruokani...

Kovasti tykkään järsiä kaikkea muutakin, ja aika mojovia ovat antamani pusutkin... Kannibaali-leikkiä olen harrastanut useana iltana. Leikin juoni on yksinkertainen: ärinän säestyksellä hyökkään kimppuun ja järsin kovaa! Ja kun naurutauko on pidetty, niin hyökkään uudelleen... ;)

Leikkiä, laulua ja liikkumista

Leluilla leikkiminen on toki aina hauskaa, ja olen saanut uusia lelujakin. Uusimmat mielileikit ovat mm. lelujen tiputtelu lattialle sekä kaiken mahdollisen järsiminen.
Äänelläni olen leikkinyt myös jonkin aikaa, osaan mm. naukua, narista, huudella kovaa (sekä tavuja että yleistä älämölöä), pöristellä niin että sylki lentää, ym.
Liikkumisen harjoittelu on myös mukavaa ajanvietettä. Ihan ei vielä ryömimistekniikka ole hallussa, mutta kovasti koitan päästä eteenpäin sätkien ja potkien hurjasti, välillä nostan pepunkin ilmaan mutta silloin vielä maan vetovoima painaa nenän lattiaan... Taaksepäin liikun joskus jo vahingossa lattialla maatessani. Välillä pitää myös "lentää" nostamalla kädet ja jalat ilmaan. Vatsalleen kääntyminenhän on jo ihan lastenleikkiä (ainakin toiseen suuntaan, kuka sitä nyt molempiin suuntiin kehtaisi pyörähdellä), ja kaikkein paras kääntyilyaika on toki yöllä...

Istuminen on pop!

Voi että on ihanaa istua! Pungen itseni istumaan joka paikassa; sylissä, sitterissä, ammeessa, ym. Niinpä äiti ja isä sitten vihdoin ovat antaneet minun istua isojen tyttöjen tapaan syöttötuolissakin.

Reissussa

Elokuussa olen reissannut monessa paikassa. Kävin mm. mummon kesämökillä Liperissä. Sinne piti mennä veneellä, koska mökki on saaressa. Olin varustautunut asianmukaisesti palastusliiveillä ja olin veneessä muutenkin kuin vanha tekijä. ;)






Kävin myös Jyväskylässä Noan luona.
Noa opetti minulle miten palloilla leikitään, näytti kävelemisen mallia ja antoi kaiken lisäksi ihanan helistimensä minulle. On se mukava kaveri. :)
(Sain minä Noalta paljon muutakin, mutta äiti laittoi ne vielä jemmaan odottamaan että kasvan vielä vähän.)

Hauskanpitoa

Olen jo oppinut mahallani ollessani tarttumaan leluihini ja ravistelen niitä sitten hurjasti. Lelujen ravistelu on mukavaa muulloinkin, ja erityisen hienoa se on silloin, kun lelun saa lentämään pois näkyvistä ja sitten se taas annetaan minulle uudestaan samanlaiseen käsittelyyn.

Autolla matkustaminen on mielestäni myös kivaa. Yleensä käytän matkustamisajan nukkumiseen, mutta toisinaan aika kuluu autossa esimerkiksi potkimalla sukkia pois jalasta, kiskomalla tuttinauhasta, heiluttelemalla harsoa tai imeskelemällä nukkea ja nyrkkiä. Usein myös auton takaosasta kurkkiva Mette-koira on sopivaa ajanvietettä autokyydin aikana.

Erittäin hauska harrastus (suosittelen lämpimästi kaikille) on sängyssä jalkojen nostaminen suoriksi kattoa kohti ja sen jälkeen niiden paukauttaminen alas niin lujaa kuin vain voi. Siinä tärähtää koko sänky kivasti. Myös käsillä voi tehdä samalla lailla yht'aikaa jalkojen kanssa. Erityisen hauskaa tämä on yöllä, ja kun liikkeisiin yhdistetään kovat hihkaisut ja kiljahdukset, niin suosio on taattu myös katsojien keskuudessa! ;)