Syyslomalla
Moi taas!

Kuluneen kymmenen päivän aikana olen taas touhunnut kaikenlaista. Meten kanssa pelasin yhtenä päivänä jalkapalloa. Se oli kyllä aika vauhdikas peli, minä potkaisin palloa ja Mette sitten nappasi sen suuhunsa juosten ympäri pihaa tosi kovaa vauhtia. Sitten kun Mette pudotti pallon, niin potkaisin sitä uudelleen jne. Meillä oli hirmu hauskaa!

Laitoimme muuten viime viikolla pihaan lintulaudan. Joka päivä olen vienyt sinne ruokaa linnuille. Niitä onkin pihallamme tosi paljon. On mielenkiintoista seurata lintujen ruokailua. :)

Retkellä kävimme koko perheen voimin eräänä pakkasaamuna. Juoksin metsässä Meten perässä ja välillä olin isän hartioilla "heppakyydissä". Vauvakin meillä oli mukana, ja ihan tyytyväisenä se matkustikin rintarepussa. Kylläpä kirpakassa syyssäässä tulikin kova nälkä, eikä untakaan tarvinnut kauan odotella ruoan jälkeen.

Meillä on käynyt vauvojakin kylässä. Mari-tädin tyttövauva, joka on meidän vauvaa vajaan viikon vanhempi, oli kyllä ihastuttavan pieni. Varovasti sitä silitin ja ihmettelin. Toisena päivänä meillä kävi puolivuotias Saara-tyttö äitinsä kanssa, ja voi miten kovasti se lauloikaan! Vähän kyllä ihmettelin että onko se sittenkin itkua, mutta ilmeisesti ei sitten kuitenkaan. Olin kyllä aika ihmeissäni kun Saara ei osannut kasata kanssani palapeliä, vaan laittoi Nalle Puh -palan suuhunsa. Asiasta muistin kertoa yhä uudelleen ja uudelleen vielä seuraavanakin päivänä.

Kävimme meidän vauvan kanssa neuvolassa perjantaina. Täti tutki vauvan ja totesi sen olevan hienosti kasvanut. Painoa vauvalla oli 3920g ja pituutta 52,6cm. Minä sain samalla neuvolakäynnillä MPR-rokotteen, mutta sitäkin enemmän minua itketti kun täti nappasi meidän vauvan syliinsä. Itkin aivan kamalan paljon ja koitin hoputtaa äitiä ottamaan vauvan takaisin ettei täti vie sitä ihan kokonaan! Huh, onneksi saimme sen kuitenkin takaisin. :)
Minun ihottumieni aiheuttaja ei selvinnyt verikokeissa, joten nyt sitten kokeilemme eri ruoka-aineita josko niistä syy löytyisi. Toistaiseksi en siis saa syödä mitään seuraavista: sitrushedelmät, mansikka, kiivi, mango, tomaatti, herne, papu, selleri, muna, kala, mäti, äyriäiset, pähkinät, manteli, suklaa, kaakao ja hunaja. Suklaasta olemmekin jo huomanneet minulle tulevan ihottumaa, muita nyt sitten tarkkaillaan.
Kutinoista huolimatta olen jaksanut hauskuuttaa isää ja äitiä melkoisesti. Eräänä iltana minulta kaatui vahingossa maitomuki lattialle, ja kun isä tuli keittiöön niin kirkkain silmin kerroin hänelle: "Ohhoh, äiti kaato!"
Ja meinasipa äitikin saada aamukahvit väärään kurkkuun kun kävelin maha pitkällä ähkien vaivalloisesti ja kerroin sitten että olen äiti. ;)
Laitanpa tähän lopuksi tämän aamuisen piirustukseni, jossa me äidin kanssa haravoidaan, Mette leikkii pallolla, linnut syö ruokaa ja vettä sataa. Hieno, eikö?
Kuluneen kymmenen päivän aikana olen taas touhunnut kaikenlaista. Meten kanssa pelasin yhtenä päivänä jalkapalloa. Se oli kyllä aika vauhdikas peli, minä potkaisin palloa ja Mette sitten nappasi sen suuhunsa juosten ympäri pihaa tosi kovaa vauhtia. Sitten kun Mette pudotti pallon, niin potkaisin sitä uudelleen jne. Meillä oli hirmu hauskaa!
Laitoimme muuten viime viikolla pihaan lintulaudan. Joka päivä olen vienyt sinne ruokaa linnuille. Niitä onkin pihallamme tosi paljon. On mielenkiintoista seurata lintujen ruokailua. :)
Retkellä kävimme koko perheen voimin eräänä pakkasaamuna. Juoksin metsässä Meten perässä ja välillä olin isän hartioilla "heppakyydissä". Vauvakin meillä oli mukana, ja ihan tyytyväisenä se matkustikin rintarepussa. Kylläpä kirpakassa syyssäässä tulikin kova nälkä, eikä untakaan tarvinnut kauan odotella ruoan jälkeen.
Meillä on käynyt vauvojakin kylässä. Mari-tädin tyttövauva, joka on meidän vauvaa vajaan viikon vanhempi, oli kyllä ihastuttavan pieni. Varovasti sitä silitin ja ihmettelin. Toisena päivänä meillä kävi puolivuotias Saara-tyttö äitinsä kanssa, ja voi miten kovasti se lauloikaan! Vähän kyllä ihmettelin että onko se sittenkin itkua, mutta ilmeisesti ei sitten kuitenkaan. Olin kyllä aika ihmeissäni kun Saara ei osannut kasata kanssani palapeliä, vaan laittoi Nalle Puh -palan suuhunsa. Asiasta muistin kertoa yhä uudelleen ja uudelleen vielä seuraavanakin päivänä.
Kävimme meidän vauvan kanssa neuvolassa perjantaina. Täti tutki vauvan ja totesi sen olevan hienosti kasvanut. Painoa vauvalla oli 3920g ja pituutta 52,6cm. Minä sain samalla neuvolakäynnillä MPR-rokotteen, mutta sitäkin enemmän minua itketti kun täti nappasi meidän vauvan syliinsä. Itkin aivan kamalan paljon ja koitin hoputtaa äitiä ottamaan vauvan takaisin ettei täti vie sitä ihan kokonaan! Huh, onneksi saimme sen kuitenkin takaisin. :)
Minun ihottumieni aiheuttaja ei selvinnyt verikokeissa, joten nyt sitten kokeilemme eri ruoka-aineita josko niistä syy löytyisi. Toistaiseksi en siis saa syödä mitään seuraavista: sitrushedelmät, mansikka, kiivi, mango, tomaatti, herne, papu, selleri, muna, kala, mäti, äyriäiset, pähkinät, manteli, suklaa, kaakao ja hunaja. Suklaasta olemmekin jo huomanneet minulle tulevan ihottumaa, muita nyt sitten tarkkaillaan.
Kutinoista huolimatta olen jaksanut hauskuuttaa isää ja äitiä melkoisesti. Eräänä iltana minulta kaatui vahingossa maitomuki lattialle, ja kun isä tuli keittiöön niin kirkkain silmin kerroin hänelle: "Ohhoh, äiti kaato!"
Ja meinasipa äitikin saada aamukahvit väärään kurkkuun kun kävelin maha pitkällä ähkien vaivalloisesti ja kerroin sitten että olen äiti. ;)
Laitanpa tähän lopuksi tämän aamuisen piirustukseni, jossa me äidin kanssa haravoidaan, Mette leikkii pallolla, linnut syö ruokaa ja vettä sataa. Hieno, eikö?


2 Comments:
At 2:23 ip.,
Katja / Lumiomena said…
Hei Eevi,
Ihania syystunnelmia teillä! Ja onnea sinulle isosiskoudesta. Kyllä ne vauvat ovat suloisia, minäkin olen aivan haltioissani pikkuveljestä.
Terkuin,
Aino
At 5:02 ip.,
Anonyymi said…
Moikka Eevi!
Mitä sinulle kuuluu? Odotatko jo kovasti talvea ja lunta? Minä odotan. Täällä oli jo kuuraa maassa yksi aamu, joten olin heti reippaana kaverina hakemassa kolaa varastosta!
Muistan usein mainita sinut ja sinun hienon ruohonleikkurin äitille. Se on niin hieno! Minullekin pitäisi ostaa sellainen.
Minun äitistä teidän uusi vauva on tosi hieno. (Sillä on muuten paksumpi tukka kun minun äitillä.) Ja äitillä on teitä kova ikävä.
Toivottavasti pian nähdään. Me mennään äitin kanssa Lieksaan itsenäisyyspäivän aikaan, ja jos olette kotona, me voitas tulla teille leikkaamaan ruohoa tai kolaamaan. Voidaan ottaa se teidän uusi vauvakin mukaan hommiin jos se haluaa.
Noa
PS. Äitin mielestä sinä näytät sinun äitiltä pienenä siinä kuvassa missä sulla on laukku olalla ja olet hienona. (Minä en ymmärtänyt tuosta lauseesta mitään. Se on mulle liian vaikee.)
Lähetä kommentti
<< Home