Huh hellettä!

Heinäkuu kului todella nopeasti, en ole ehtinyt pahemmin tännekään kuulumisiani kirjoitella. Koitan nyt jokusen sanan ja kuvan laittaa kuitenkin.

Kesälomaan on mahtunut omassa pihassa leikkimisen lisäksi mm. uintireissuja eri rannoilla. Tykkään uimisesta paljon, enkä pelkää vettä ollenkaan. Juoksen kovaa vauhtia rannalta veteen, kirmailen vedessä edestakaisin. Välillä kastan naamanikin kokonaan veteen. Hetken rannalla huilattuani saatan sanoa tomerasti: "Uimaan ene!" ja juoksen takaisin veteen.










































Olen tavannut kesän aikana myös kavereitani. Kävin mm. Elsan kesämökillä kyläilemässä. Leikimme yhdessä pallolla, kiikuimme ja touhusimme muuten vaan.










































Ainon kanssa tapasimme Sinkkolassa, jossa eläinten ihastelemisen lisäksi mm. poimimme toisillemme kukkia ja nautimme pillimehuista.










































Noan kanssa näimme parinakin päivänä. Ensin Noa kävi meillä kylässä. Saimme tulevan pikkusiskoni tai -veljeni kanssa häneltä paljon vaatetta ja tavaraa ihan omaksi. Kiitos! Noa huristeli pihallamme minun ruohonleikkurillani niin hienosti, että seuraavat pari päivää minä en oli muuta halunnutkaan tehdä kuin ajella itsekin nurmea... Leikin myös Noan tuomilla vauvaleluilla ihan innoissani. Toisen kerran näimme sitten Noan mummolassa. Äitini ja Noan äiti ovat asuneet siinä kahden kerrostalon pihapiirissä lapsena, joten heistä oli hauska katsella kun me leikimme samoilla leikkipaikoilla missä he aikoinaan tutustuivat ja leikkivät yhdessä. Ajoimme Noan kanssa takaa puluja, leikimme hiekkalaatikolla, kiikuimme ja kirmasimme muuten vaan pitkin pihoja.





















































Isän ja äidin kanssa kävin eräänä päivänä Pikku-Kilissä katsomassa lisää kotieläimiä. Siellä vierähtikin monta tuntia, sillä nähtävää oli paljon. Mielestäni kaikkein ihanin oli pieni musta kaninpoikanen.













































































Nyt kun olen pitkin kesää tutustunut moniin kotieläimiin, niin osaan jo matkia todella monen eläimen ääntelyäkin. Muutenkin olen alkanut harjoitella sanoja enemmän, ja osaan jo halutessani sanoa vaikka mitä. Usein en kuitenkaan malta puhua muuta kuin omaa vauvakieltäni, ja siinä onkin äidillä ja isällä ymmärtämistä... ;)

Mummon viisikymppisjuhlia vietimme Valtimon mökillä rennoissa tunnelmissa. Saunoimme, söimme ja leikimme porukalla. Minä kuitenkin nukahdin äidin kanssa jo niin aikaisin, että iso osa juhlista jäi näkemättä. Enkä muistanut kuviakaan ottaa... Mutta kivaa siellä oli! :)

Monia retkiä olemme kuluneen kuukauden aikana tehneet, niin pyörällä kuin autollakin. Mäntyjärvellä keräsin mustikoita ja sieniä. Makkaranpaiston jälkeen sain ihastella pientä linnunpoikasta ihan läheltä, kylläpä se olikin suloinen.





































Eräs mieleenpainuva retki oli Outokummun kaivosmuseossa käynti. Siellä oli loppujen lopuksi niin paljon nähtävää, etten ihan olisi kaikkea jaksanut katsellakaan. Mutta hienot kypärät me päähämme saimme! Ja koko reissun kruunasi lopuksi nautitut jäätelöt. :)






































































Kävimmepä mummon mökillä saaressakin iltaa istumassa. tai en minä pahemmin malttanut istua, tanssin ja leikin ja herkuttelin jne. Saunoimme ja kävimme uimassakin. Isän onkimat ahvenet olivat tosi isoja, niitä ihmettelin mummon kanssa pitkän aikaa, komensin mummoa aina vaan uudestaan antamaan kalat minulle tarkempaan syyniin ja sitten silittelin ja tökin kalojen silmiä. Veneessä en pelännyt yhtään, istuin aivan hiljaa matkat molempiin suuntiin nauttien ilta-auringon lämmöstä.

























Siinäpä joitakin heinäkuun kuulumisia, nyt nautin elokuisista helteistä ja palailen kertomaan lisää kuulumisia myöhemmin.