Sisarusrakkautta

Leikin huumaa

Minulla kävi tänään kylässä minua päivän nuorempi Justus-poika. Aluksi minua hieman ujostutti, mutta kun Justus ei näyttänyt olevan siitä moksiskaan, niin pian uskaltauduin minäkin leikkimään. Leikimme mm. autoilla ja nukeilla, tanssimme ja herkuttelimme kekseillä.

Haloo, kuuleeko Joulupukki?

Rakas Joulupukki,

kuten tiedätkin, niin olen ollut koko vuoden tosi kiltti tyttö.
Koitin miettiä mitä toivoisin sinulta joululahjaksi kun monet ovat sitä kyselleet. Laitan tähän nyt muutaman asian mistä esimerkiksi ilahtuisin kovasti (mutta uskon että sinulla on kyllä hienoja ideoita itselläsikin):

- nuppipalapeli
- lumilapio
- vaatetta (86cm)
- dubloja
- helminauha tai muu kestävä hienon neidin koru
- lasten harja + rikkalapio



T:Eevi



ps. pikkusisko ei vielä osaa toivoa mitään.

"Se on se meidän uusi vauva, nimeä en muista..."

Kovasti koittivat mummo ja eno kysellä minulta vauvan nimeä, mutta enpä kertonut vaikka tiedänkin. Kerrotaan sitten kun on sen aika. Sen verran voin paljastaa, että tunnen kaikki pikkusiskon nimen kirjaimet. ;)
Ikää meidän perheen uudelle jäsenelle on kertynyt jo kuukausi, minullehan sitä on jo tullutkin roimasti enemmän eli 1v7kk.
Isosiskous ei olekaan mikään turha juttu, kyllä siinä työtä riittää. Minä olen hoitanut vauvaa ahkerasti mm. harjaamalla sen hiuksia, rasvaamalla mahaa, laittamalla tuttia suuhun ja ennen kaikkea pitämällä sylissä ja pusuttelemalla.

Syyslomalla

Moi taas!





















Kuluneen kymmenen päivän aikana olen taas touhunnut kaikenlaista. Meten kanssa pelasin yhtenä päivänä jalkapalloa. Se oli kyllä aika vauhdikas peli, minä potkaisin palloa ja Mette sitten nappasi sen suuhunsa juosten ympäri pihaa tosi kovaa vauhtia. Sitten kun Mette pudotti pallon, niin potkaisin sitä uudelleen jne. Meillä oli hirmu hauskaa!




















Laitoimme muuten viime viikolla pihaan lintulaudan. Joka päivä olen vienyt sinne ruokaa linnuille. Niitä onkin pihallamme tosi paljon. On mielenkiintoista seurata lintujen ruokailua. :)


























Retkellä kävimme koko perheen voimin eräänä pakkasaamuna. Juoksin metsässä Meten perässä ja välillä olin isän hartioilla "heppakyydissä". Vauvakin meillä oli mukana, ja ihan tyytyväisenä se matkustikin rintarepussa. Kylläpä kirpakassa syyssäässä tulikin kova nälkä, eikä untakaan tarvinnut kauan odotella ruoan jälkeen.




















Meillä on käynyt vauvojakin kylässä. Mari-tädin tyttövauva, joka on meidän vauvaa vajaan viikon vanhempi, oli kyllä ihastuttavan pieni. Varovasti sitä silitin ja ihmettelin. Toisena päivänä meillä kävi puolivuotias Saara-tyttö äitinsä kanssa, ja voi miten kovasti se lauloikaan! Vähän kyllä ihmettelin että onko se sittenkin itkua, mutta ilmeisesti ei sitten kuitenkaan. Olin kyllä aika ihmeissäni kun Saara ei osannut kasata kanssani palapeliä, vaan laittoi Nalle Puh -palan suuhunsa. Asiasta muistin kertoa yhä uudelleen ja uudelleen vielä seuraavanakin päivänä.




















Kävimme meidän vauvan kanssa neuvolassa perjantaina. Täti tutki vauvan ja totesi sen olevan hienosti kasvanut. Painoa vauvalla oli 3920g ja pituutta 52,6cm. Minä sain samalla neuvolakäynnillä MPR-rokotteen, mutta sitäkin enemmän minua itketti kun täti nappasi meidän vauvan syliinsä. Itkin aivan kamalan paljon ja koitin hoputtaa äitiä ottamaan vauvan takaisin ettei täti vie sitä ihan kokonaan! Huh, onneksi saimme sen kuitenkin takaisin. :)

Minun ihottumieni aiheuttaja ei selvinnyt verikokeissa, joten nyt sitten kokeilemme eri ruoka-aineita josko niistä syy löytyisi. Toistaiseksi en siis saa syödä mitään seuraavista: sitrushedelmät, mansikka, kiivi, mango, tomaatti, herne, papu, selleri, muna, kala, mäti, äyriäiset, pähkinät, manteli, suklaa, kaakao ja hunaja. Suklaasta olemmekin jo huomanneet minulle tulevan ihottumaa, muita nyt sitten tarkkaillaan.

Kutinoista huolimatta olen jaksanut hauskuuttaa isää ja äitiä melkoisesti. Eräänä iltana minulta kaatui vahingossa maitomuki lattialle, ja kun isä tuli keittiöön niin kirkkain silmin kerroin hänelle: "Ohhoh, äiti kaato!"
Ja meinasipa äitikin saada aamukahvit väärään kurkkuun kun kävelin maha pitkällä ähkien vaivalloisesti ja kerroin sitten että olen äiti. ;)

Laitanpa tähän lopuksi tämän aamuisen piirustukseni, jossa me äidin kanssa haravoidaan, Mette leikkii pallolla, linnut syö ruokaa ja vettä sataa. Hieno, eikö?

Syystouhuja

Olen ollut äidin ja isän apuna pihalaatoituksen laitossa, ja haravoinutkin olen ahkerasti. Mummon ja enon kanssa olen myös käynyt leikkikentällä monena aamuna. Vauvasta ei vielä juurikaan kaveriksi ole ollut, vaikka olen sitä kyllä hyvänä pitänyt. Pääasiassa se kyllä vielä vaan nukkuu. On se kyllä suloinen. :)

Auva!

Hip hei hurraa, minusta tuli isosisko! :)

Perjantai-iltana 21.9. äiti oli vähän kummallinen ja ilmeisesti aika pipi, ja niinpä veimme hänet isän kanssa sairaalaan. Isäkin oli sitten mennyt sinne minun nukahdettuani, ja Niina-tätini oli tullut meille yöksi. Lauantaina menin sitten isän kanssa sairaalaan äidin luokse, ja voi ihmettä mitä siellä olikaan: "Auva!" Halusin vain halia ja pussailla sitä koko ajan, olisin ottanut sen mielelläni syliinkin. Olipa se ihana! :)















































Pikkusiskoni oli syntynyt lauantaina 22.9. klo 01.44. Painoa hänellä oli 3710g ja pituutta 50,5cm.

Sunnuntaina kävin isän kanssa enoni synttäreillä ja sen jälkeen vielä äitiä ja vauvaa katsomassa, maanantaina äiti ja vauva tulivatkin sitten kotiin.




















Harmiksemme vauva oli kuitenkin niin keltainen, että se joutui tiistaina takaisin sairaalaan valohoitoon. Sen piti olla siellä sellaisessa valokaapissa puolitoista vuorokautta laput silmillä, ja sen jälkeen vielä sairaalassa tarkkailtavana perjantaihin asti. Sitten vauvaa piti vielä käyttää kolmena aamuna verikokeissa, jonka jälkeen se vihdoin sai "terveen paperit" ja pääsimme aloittamaan normaalin arjen. Minäkään en enää mene päiväkotiin, vaan saan olla kotona vauvalomalla. :)