Syksy tuli

Hei taas!



















Elokuu mennä hurahti ihan yhtä nopeasti kuin heinäkuukin. Äitikin on jo sen verran väsynyt ison mahansa kanssa, ettei oikein ole jaksanut auttaa minua blogini päivittämisessä. Vaan nyt on sen verran kerrottavaa, että istummepa toviksi tähän hommaan.

Elokuussa olin aika paljon päiväkodissa leikkimässä. Siellä onkin ollut hauskaa, kun on paljon lapsia ja tekemistä. Kesälomien jälkeen paluuta päiväkotiin oli helpottamassa isompien lasten puolelta Maija-tyttö, joka odotti minua joka aamu innoissaan leikkimään. Hänen kanssaan sitten leikin päiväkodin pihalla, ja liittyipä seuraan usein muitakin isoja tyttöjä. Teimme mm. paljon hiekkakakkuja ja kiikuimme.

Omalla Nikkareiden osastollakin aloin alun katselemisen jälkeen liittyä toisten samanikäisten lasten seuraan. Leikimme majaleikkejä, kasaamme palapelejä, piirrämme, rakentelemme palikoilla ym. Päiväkodin tädit ihmettelevät innokkuuttani laululeikkihetkillä, osaanhan ulkoa monia lasten lauluihin liittyviä leikkejä vaikken vielä lauluääntäni olekaan paljastanut.

Juttelen jo paljon, ainakin kotona. Sanavarastoni on karttunut jo aika laajaksi (yli 150 sanaa näin äkkipäätä laskettuna), mutta ihan kaikkea niistä ei aina sanoiksi kuulemma tunnista... Ja usein siinä käy niin, että kun innostun, niin suustani tulee pelkkää vauvakieltä. Nimeän kuitenkin jo todella paljon asioita ja yhdistelen niitä silloin tällöin jopa "lauseiksi".

Omaa tahtoa minulta löytyy vaikka millä mitalla, vaikkei sitä kovin moni uskoisi minut ensi kertaa nähdessään... Tutussa seurassa kuitenkin uskallan huutaa kovaankin ääneen "EI!" ja tehdä muutenkin selväksi että joku asia ei miellytä... Hermot menevät toisinaan aika helpostikin, jolloin saatan heitellä tavaroita, viskautua lattialle tai jopa läpsäistä pienellä kädelläni äitiä tai isää... Ja huutoa piisaa... Yleensä olen kuitenkin iloinen ja aurinkoinen, touhukas tytöntyllerö.


Ensimmäisen syyspäivän kunniaksi sain isojen tyttöjen sängyn, jossa olenkin nyt nukkunut jo pari yötä. Hyvin siinä onkin nukuttanut, parissa minuutissa olen sikeässä unessa, ja aamulla tepsuttelen itse äitiä ja isää herättelemään. Pinnasänkyni siirrettiin toiseen huoneeseen vauvaa odottamaan.




















Muutenkin huoneeni koki hieman muutoksia, joista olen ollut innoissani. Sainhan oman lipaston josta leluni löytyvät helposti, sekä pienen sängyn omille "vauvoilleni". Välillä kömmin itsekin nukensänkyyn kaveriksi.



















"Omnaa!"
Syksyn tullen kypsyivät myös omenat, joita olen innoissani poiminut ja syönyt.



















Marjapensaistakin minut löytää tuon tuosta, voisin syödä marjoja vaikka kuinka paljon, nam. :)



















Kotona piirtelen mielelläni. Koitan myös kertoa mitä piirros esittää. Tässä kuvassa on "omnaa, että" (=omenoita ja vesisadetta?).



















Palapelin tekokin onnistuu jo aika hyvin.



















Tulevan isosiskon roolin innoittamana hoidan myös paljon omaa vauvanukkeani, pusujakaan en säästele. ;)




















Yksi uusi hauska leikki on majaleikki. Majanhan saa kätevästi ihan vaikka vain peiton alle menemällä, mutta tässä kuvassa teimme mummon kanssa ihan ison majan pöydän alle. Majassa toistelen usein "Ännää!", sillä onhan se toki aika jännää. :)